Valmistellaan ja rakennetaan

Neljäs kahvikuppi


Nyt kääritään hihat ja pistetään tuulemaan! Tässä osiossa rakennetaan ja tuunataan, huolehditaan markkinoinnista, sävelletään, harjoitellaan ja valmistaudutaan kaikin keinoin. Kahvilan tarjoilu alkaa olla selvä. Entä vastuualueet ja työnjako?


Kuvataide

Opiskelijat syventyvät yhteen kahvilan rakentamisen osa-alueeseen. Kahvilan konkreettiset tehtävät jaetaan ryhmässä mielenkiinnon kohteiden ja käytännön tarpeiden mukaan.

5.1. sisustaminen
5.2. esineistö
5.3. graafinen suunnittelu 

(Kukin tehtävä kestoltaan 5-8 oppituntia/aihe)

 TEHTÄVÄ 5.1. KAHVILASISUSTUKSEN KONKREETTINEN TOTEUTUS                     

Tehkää työsuunnitelma aiempien ideoiden pohjalta (tehtävät 2 ja 3)
  • Tilan ehostamista, pienremonttia, sseinamaalausta ym. Kuinka suureen urakkaan olette valmiita ryhtymään?
  • Kalusteiden hankkimista, vanhan tuunaamista?
  • Entä valot ja somistus?
Mikä on realistista ajallisesti? Kuinka monta teitä on toteuttamassa tätä osiota? Huomatkaa, että kurssisuoritusta varten edellytetty työmäärä on aika pieni. Lisätyötä voi toki mielellään tehdä. Se istuu oikein hyvin ajatukseen yrittäjyydestä.
... entä taloudellisesti? Maalit, kalusteet, puutavara, sisustustekstiilit, lamput... Saisiko näitä jostakin halvalla, kierrätystavarana, lahjoituksena tai lainaksi? Voisitteko etsiä hankkeelle sponsorin, apurahaa? Minkälaiset taloudelliset resurssit ryhmässä on?
Kalusteiden tuunaaminen ja seinien maalaus on hauskaa, mutta vaatii onnistuakseen huolellista perehtymistä oikeisiin maalausmateriaaleihin ja -tekniikoihin. Maalausliikkeissä neuvotaan mielellään, mikä maalityyppi sopii mihin maalauspohjaan, kuinka seinää ja kalusteita esikäsitellään ja minkälaisia välineitä on syytä käyttää eri vaiheisiin. Ohjeita erilaisiin kysymyksiin löytyy myös netistä. Tässä muutama esimerkki:
 Ja sitten vaan hihat heilumaan!
Tuunattu lamppu (kuva AV)
Kierrätystavaroiden tuunausta (kuva AV)




















TEHTÄVÄ 5.2. KAHVILAN ASTIASTO JA TARPEISTO
Tehkää työsuunnitelma aiempien ideoiden pohjalta (tehtävä 4):
Mikä on realistista ajallisesti? Kuinka monta teitä on toteuttamassa tätä osiota? Huomatkaa, että kurssisuoritusta varten edellytetty työmäärä on aika pieni. Lisätyötä voi toki mielellään tehdä. Se istuu oikein hyvin ajatukseen yrittäjyydestä.

...entä taloudellisesti? Kahvi- ja teemukit, lautaset, servetit, keittimet... saisiko astiaston jostakin halvalla, entä kierrätystavarana, lahjoituksena tai lainaksi? 
Voiko kertakäyttöastioihin itse suunnitella kuvion? Löytyykö hankkeelle sponsori?

Voiko astiat valmistaa itse?
    Keraamiset astiat: Kuppeja ja mukeja voi valmistaa massatuotantona dreijaamalla tai valumuotin avulla. Mukit voivat olla myös yksilöllisesti muotoiltuja, mikä varmasti luo hauskan ilmeen kahvilaan. Tai kahvilaan on ehkä kiva saada viherkasveja ja niitä varten voi itse tehdä kukkaruukut. Astioiden raaka- ja lasituspolttoa varten tarvitaan keramiikkauuni. Lasituspoltossa tulee olla erityisen huolellinen, jotta ruokailuastioihin ei jää myrkyllisiä aineita. Suositeltava teos: Keramiikkakirja, Jari Salminen.
  • Papier mache, astiat paperista: Tekniikka on ollut tuttu maailman sivu eri puolilla maailmaa. Paperi materiaalina taipuu moneen. Astioiden haasteena on tehdä niistä vedenpitäviä. Roberrt Mahar, Kin Community, demonstroi videolla, miten paperista voi tehdä kulhon: Papier mache, paperimassatekniikka, YouTube  

Itse tehty kukkaruukku (kuva AV)
    
Astioita voi myös tuunata

Eripari lautasista ja kupeista saa yhtenäisen kokonaisuuden maalaamalla ne esimerkiksi posliinimaalilla. Väri kiinnitetään polttamalla uunissa ja kestää näin käytön ja pesun. Markkinoilla on useita tuotteita tarjolla, ja niiden kanssa tulee myös käyttöohjeet.


Entä kertakäyttöastiat?

Markkinoilta löytyy kahvikuppeja ja lautasia eri kuoseissa ja väreissä, muovisia, pahvisia ja vaikka palmunlehdistä tehtyjä biohajoavia astioita. Mikä sopisi teidän kahvilan tyyliin? Onko mahdollista päästä itse suunnittelemaan astioiden kuosia? Ottakaa yhteyttä eri tuotetoimittajiin ja tehkää tarjouspyyntöjä.


Servetit, pöytäliinat, kattaus, pienesineet...

Suunnitelkaa ehyt kokonaisuus, joka istuu kahvilanne teemaan.
TEHTÄVÄ 5.3. KAHVILAN GRAAFINEN ILME

Suunnitelkaa kahvilalle selkeä, persoonallinen graafinen ilme.

  • Kahvilakyltti
  • Väri ja typografia kahvilan infotauluissa
  • Logo ja liikemerkki
Käsitteistä: Logo tarkoittaa yrityksen nimen vakiintunutta kirjoitusasua, kun taas liikemerkki on yrityksen tunnuksen kuvallinen osa.


Hankkikaa aiheesta lisätietoa:

Minkälaista graafista viestintää tarvitsette kahvilassa?
Valitkaa työstettäväksi ne osiot, joita oikeasti tarvitaan kahvilassanne. Logo ja liikemerkki esimerkiksi voivat tuntua turhilta, jos kyseessä on vain tilapäinen, päivän pari pystyssä oleva kahvila. Tarvitsette luultavasti infotauluja, kuten hinnaston ja tietoja ohjelmanumeroista, ehkä myös käsiohjelman ja infoa yrityksestänne. Huomioikaa Music Cafe:n englanninkielisyys viestinnässä.

Suunnittelussa voi noudattaa seuraavaa järjestystä:

  1. Kerätkää kooste erilaisten kahviloiden logoista, liikemerkeistä ja kylteistä. Hyvä väline tähän on esimerkiksi Pinterest.
  2. Analysoikaa logojen ja merkkien ilmettä, niiden tunnistettavuutta, selkeyttä, symboliikkaa, ja miettikää, miten ne eroavat toisistaan ja minkälaisille kohderyhmille ne on suunnattu.
  3. Miettikää minkä tyyppinen logo, liikemerkki ja kahvilakyltti sopisi parhaiten juuri teidän kahvilaanne. Mitkä värit, muodot, symbolit viestivät suunnitelmistanne parhaiten?
  4. Miettikää mikä kirjasintyyppi ja kirjainten asettelu - eli typografia - sopii parhaiten valittuun visuaaliseen ilmeeseen.
  5. Luonnostelkaa runsaasti erilaisia versioita yhdessä saman pöydän ääressä. Tehkää ideariihestänne hauska - silloin olette luovimmillaan!
  6. Tiimityöskentely  huipentuu yhteiseen päätökseen, jonka jälkeen alkaa konkreettinen kuvien tekeminen.


    7. Kahvilakyltti ja infotaulut:
  • Mikä materiaali sopii parhaiten? Ulkokahvilassa huomioikaa sääolosuhteet, sade ja tuuli, mutta myös mahdollinen ilkivalta.
  • Miten kyltti on tarkoituis kiinnittää tai ripustaa vai onko tarkoitus, että se on kiinnitelineessä, A-taulussa tai ständissä? Huomioikaa turvallisuus.
  • Kiinnitystavan ja materiaalin lisäksi on ratkaistava, millä menetelmällä kyltti ja muut infotaulut tehdään. Maalataanko ne käsin, käytetäänkö kaavainta eli sablonia, vai onko tarkoitus toteuttaa kyltit ja taulut painotuotteena? Vaihtoehtoja on monia.
Ja eikun työn kimppuun. Onnea hankkeelle!

Alla oleva video graafisesta suunnittelusta on HowcastTechGadgetsin tuottama.

What is Graphic Design?                      



   

Musiikki     

BIISINTEKOA (10-12 oppituntia)

Tässä kohdassa palaamme osiossa 2 laadittuun työsuunnitelmaan ja alamme toteuttaa sitä. Sävellämme siis omaa musiikkia. 

 Eräänlaisena manuaalina biisintekoon toimii tuonnempana esiteltävä  “BIISIPOLKU”-menetelmä. Menetelmää saa soveltaa, vaiheiden järjestystä vaihtaa ja tehdä kokonaan toisinkin. 

Hyviä biisintekovinkkejä löytyy esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Prosessin edetessä kahvilan ulkoiset puitteet tarkentuvat. Onko tila suuri vai pieni, kaikuisa vai ei, ulkona vai sisällä? Sopiiko tilaan intiimi, pienimuotoinen esitys vai suuri show? Millaisia teknisiä vaatimuksia  esitys ja tila asettavat? Yhden musiikkikahvilan kesto on 20-30 min, joten biisejä voisi syntyä 3-5 kpl/ryhmä.
Kuka tahansa voi tehdä biisin ja omalle sävellykselle voi olla monta lähtökohtaa. Muutama kultainen sääntö prosessiin lähdettäessä.
  1. Hyväksykää! Turha kriittisyys romukoppaan alkuvaiheessa. Pelkästä sointukierrosta, riffistä tai kompista ei voi päätellä tuleeko biisistä hyvä tai huono. Mikä ensimmäinen elementtinne onkin, hyväksykää se, ja lähtekää johdonmukaisesti rakentamaan biisiä sen varaan. Vaikeaksi bisiinteko muuttuu, jos koko ajan vaihtaa lähestymistapaa.
  2. Vähemmän on enemmän! Parilla tai jopa yhdellä soinnulla tehdään ihmeitä. Kuuluisalla neljän soinnun kierrolla (Esim. Hm-G-D-A tai ) on tehty tuhansia biisejä, eivätkä ne kaikki kuulosta samalta. Kokonaisuus ratkaisee.
  3. Lähtekää liikkeelle siitä mitä osaatte! Ja mitä vähemmän osaat, sen helpompaa biisinteko on, koska ei tarvitse aloittaa poissulkemalla miljoonaa vaihtoehtoa.
  4. Kuunnelkaa! Kuunnelkaa musiikkia sillä korvalla, miten se on sävelletty. Tarkkailkaa rakenteita, komppeja, sointukiertoja ja riffejä. Purkakaa hyviä biisejä osiin. Vähitellen selkenee käsitys mekanismeista, joilla hyvää musiikkia luodaan.
  5. Äänittäkää! Äänittäminen on loistava työtapa biisinteossa. Äänittäkää biisiluonnostanne useassa eri työvaiheessa. Puhukaa ja laulakaa tai soittakaa melodia- ja tekstivaihtoehtoja kierron päälle.
  6. Nuotintakaa! Nuotit ovat universaali tapa kirjoittaa ja lukea musiikkia. Ilmainen nuotinnosohjelma löytyy täältä:http://musescore.org/
Nuottien sijaan voi kirjoittaa myös sointu-  tai komppilappuja, joista käy ilmi kappaleen rakenne, soinnut ja muu soittamisen kannalta olennainen. Työskentelyvaiheessa on tärkeää, että kaikki muusikot ovat samalla kartalla siitä, mitä kappaleessa tapahtuu.
  1. Säännöt hiiteen jos siltä tuntuu! Seuraavassa kappaleessa esitellään musiikin eri elementtejä, ja ohjataan biisintekoon niiden pohjalta. Ohjeistus on pragmaattinen. Sen pohjana toimii hyväksi havaittu kaava, jolla “onnistut varmasti”. Kuitenkin säveltäminen on luova prosessi, jota ohjaa tekijän sisäinen tarve ilmaista itseään musiikin keinoin. Jos oma luovuus lähtee viemään prosessia muuhun suuntaan, anna viedä!
  
(kuva AV)

 BIISIPOLKU
Seuraavaksi kuljemme läpi polun, jonka päässä odottaa valmis kappale. Polun etappeja ovat musiikin eri elementit, joita yhdistelemällä, kasaamalla ja joilla leikkimällä syntyy biisi.
  1. SOINTUKIERTO
Sointukierto on helppo tapa päästä kiinni biisintekoon. Sen kun istut  pianon ääreen tai otat kitaran syliin ja alat kokeilla mikä toimisi. Biisinteossa yleisimmin käytettyjä ovat duuri- ja mollikolmisoinnut. Rockin eri tyylilajeissa käytetään paljon myös voimasointuja. Tutustukaa kitaran ja pianon sointuihin esimerkiksi  näiden linkkien kautta:

Hyvässä kappaleessa voi olla sointuja paljon tai vähän. Yhden soinnun biisiissä muilta ominaisuuksilta vaaditaan aika paljon. Yleensä biisissä on sointuja kaksi tai enemmän. Kokonainen tyylilaji nimeltä punk perustuu kolmeen sointuun. Kuuluisalla neljän soinnun kierrolla tehdään jo ihmeitä.

Tehtävä 1: Kirjoittakaa kolme erilaista kahdeksan tahdin sointukiertoa, joista jokaisessa on 2-4 sointua. Soittakaa kiertoja valitsemallanne tyylillä ja soittimilla. Äänittäkää sointukierrot.
  1. RYTMI
Rytmi tulee kappaleessa esiin monella eri tavalla. Tempo tarkoittaa sitä, onko kappaleen perussyke ja sitä kautta koko kappale nopea vai hidas. Tahtilaji puolestaan kertoo kuinka monta iskua  yhdessä tahdissa on, toisin sanoen kuinka moneen tahdissa lasketaan. Yleensä kappale on joko tasajakoinen (esim. 2/4 tai 4/4) tai kolmijakoinen (esim. 3/4 tai 6/8). Joskus tahtilaji vaihtuu kappaleen sisällä. Perussykkeen sisällä teksti ja melodia joka sitä kuljettaa, etenevät omalla rytmillään (sanarytmi).

Tehtävä 2: Palatkaa edellisessä tehtävässä luomiinne sointukiertoihin. Soittakaa niitä hitaasti ja nopeasti ja eri tahtilajeissa. Äänittäkää parhaat versiot.
  1. RAKENNE
Tyhjän paperin kammosta kärsivälle rakenne voi olla helppo lähtökohta biisintekoon. Piirrellään vain tahtiviivoja paperille. Sitten tarvitsee enää täyttää ne musiikilla. Siinä se.
Tyylilajista riippumatta yleisin biisin rakenne lienee säkeistölaulu, jossa on säkeistöjä (A-osat) ja kertosäe (B-osa). Säkeistöjen ja kertosäkeiden määrä vaihtelee. Popbiisin loppupuolelle lisätään usein C-osa, joka eroaa tekstiltään ja soinnuiltaan muista osista. Tunnelmaltaan C-osa on usein kohottava. Kenties se vie uuteen sävellajiin, jossa viimeinen kertosäe tulee. Toisaalta C-osa saattaa olla myös suvanto, joka vähitellen kasvaa loppunousuksi. Myös esimerkiksi Rap-C-osa on mahdollinen. Joskus kertosäettä edeltää “BRIDGE”, silta joka nimensä mukaisesti johdattaa kertosäkeeseen.
Länsimainen musiikki perustuu vahvasti symmetriaan. Kappaleiden osissa on parillinen määrä tahteja (8 tai 16 riippuen kappaleen  perussykkeestä.) Osat jakaantuvat pienemmiksi musiikillisiksi kokonaisuuksiksi, säkeiksi (fraaseiksi), jotka yleensä ovat neljän tahdin mittaisia. Säkeen voi määritellä monella tavalla. Usein puhutaan “kokonaisesta musiikillisesta ajatuksesta”. Laulajan näkökulmasta säe on melodianpätkä, jonka yhdellä hengityksellä voi luontevasti laulaa.

Tehtävä 3: Valitse jokin alla olevista rakenteista. Sovitaan, että A-,B-, ja C-osat ovat kahdeksan tahdin mittaisia, INTRO ja BRIDGE neljän tahdin mittaisia.
  • AB
  • A, BRIDGE, B
  • INTRO, A, A, B, A, B, C, B, B
Piirtäkää paperille riittävä määrä tahteja ja lapun alkuun se tahtilaji, johon edellisessä tehtävässä päädyitte. Kirjoittakaa äänittämänne sointukierto/kierrot  sopivalle kohdalle rakenteeseen, joko A-, B-, tai C-osaksi. Täyttäkää loput tahdit. Miettikää meneekö koko biisi samalla sointukierrolla, vaihdatteko ehkä sointujen järjestystä säkeistön vaihtuessa kertsiksi, vai keksittekö kokonaan uuden sointukierron. Kun soinnut ovat valmiit ja sijoitettu rakenteeseen, harjoitelkaa ja äänittäkää kokonainen biisi, jälleen valitsemillanne soittimilla ja tyylillä.
  1. TEKSTI
Tässä vaiheessa teillä on olemassa kokonainen biisi sointuina. Soittakaa ja kuunnelkaa niitä. Miettikää minkälaisen tunnelman äärelle soinnut vievät. Mistä kappale voisi kertoa? Säkeistöjen (A) tehtävänä on yleensä kuljettaa tarinaa eteenpäin. Kertosäe (B) toistuu useita kertoja samana ja tiivistää biisin sanoman. Mahdollinen C-osa voi tuoda aiheeseen uuden näkökulman.
Tyypillinen laulutekstin kirjoitus etenee siten, että ensin tuotetaan paljon materiaalia, jota sitten karsitaan ja lopulta jäljelle jää olennainen; tiivis ja ytimekäs lauluteksti.

 Vinkkejä sanoittamiseen löytyy esimerkiksi täältä:
Tehtävä 4: Kirjoittakaa lauluunne teksti. Tuottakaa ensin paljon raakamateriaalia ja tiivistäkää sitten, kunnes tekstiä on osapuilleen lauluunne sopiva määrä.  Kuunnelkaa sointukiertoa ja puhukaa tekstiä sen päälle. Vähitellen tekstin rytmi alkaa löytyä, samoin kohdat jotka toimivat tai eivät toimi.  Muunnelkaa, korjailkaa, käännelkää ja väännelkää. Äänittäkää biisin tämä vaihe; sointukierto, rakenne, teksti ja alustava sanarytmi.
  1. MELODIA
Usein ajatellaan, että melodia on se, joka määrittää biisiä  vahvimmin. Kun “biisi jää päähän soimaan”, se on melodia, joka siellä päässä soi. “Tarttuva biisi “ = tarttuva melodia.
Melodia voi olla paikallaan pysyvä, nouseva, laskeva tai hyppivä. Usein kaikkea tätä. Nousevat ja laskevat sävelkulut tapahtuvat tavallisesti sointukiertoon sopivaa asteikkoa pitkin. Isommat hypyt puolestaan tapahtuvat sointukierron kolmisointujen sävelillä.
Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieleen RAKENNE-osiossa mainittu säkeen käsite. Teksti ja melodia kannattaa rytmittää siten, että laulaja pystyy yhdellä hengityksellä laulamaan luontevan musiikillisen ajatuksen. Länsimaisessa musiikissa on hyvin vanha “kysymyksen ja vastauksen perinne”.  Neljän tai kahdeksan tahdin mittainen fraasi etenee siten, että alkupuoli on “kysymys”. Siihen liittyy nouseva sävelkulku ja päätyminen jännitteiselle sointuasteelle. “Vastauspuoliskolla” tullaan alaspäin ja päädytään sävellajin ensimmäiselle asteelle “kotiin”.
Sävellajeihin ja asteikkoihin voi tutustua esimerkiksi täällä:
Tehtävä 5: Laulakaa tekstiä äänittämänne sointukierron päälle. Tehkää paljon kokeiluja: paikallaan pysyvää, nousevaa, laskevaa ja hyppivää melodiaa. Sanarytmiä ja sointukiertoakin voi tässä vaiheessa kyseenalaistaa ja korjailla, jos siltä tuntuu. Äänittäkää biisi, joka tässä kohtaa on tullut valmiiksi. Onneksi olkoon!
  1. SOVITTAMINEN
Tästä eteenpäin kappaleen kanssa tehtävä työ on sovittamista. Biisiä muokataan halutun tyyliseksi ja kuuloiseksi sekä esittäjilleen sopivimpaan mahdolliseen muotoon. Seuraavassa muutamia sovittamiseen liittyviä asioita. Poimikaa sopivat omaan  biisiinne.
Riffi: Riffi on lyhyt, ehkä parin tahdin mittainen, toistuva rytminen melodia. Rockin eri tyyleissä riffit toimivat usein koko biisinteon lähtökohtana. Vaihtoehtoisesti ne voivat olla mauste, jolla elävöitetään biisiä.
Intro/Outro: Usein kappaleella on instrumentaali aloitus tai lopetus. Kestoltaan se voi olla vaikkapa neljä tai kahdeksan tahtia.
Kompit: Yleisimmin kompeilla viitataan siihen mitä rumpali tekee suurimman osan biisistä. Komppi on kuitenkin millä tahansa soittimella tehty rytminen, jatkuva asia.
Fillit: Fillit ovat poikkeamia kompista, joilla nimensä mukaisesti täytetään “tyhjiä kohtia” musiikissa. Rumpufillit ajoittuvat yleensä osien taitteeseen (osan 4., 8. tai 16. tahti.) Esim. pianolla tai kitaralla voi myös fillailla, tehdä jotain “rytmistä kivaa” kompin lomassa.
Instrumentaatio: Instrumentaatio eli soitinnus tarkoittaa sitä, mitkä soittimet biisissä soittavat, ja millainen työnjako soitinten välillä on. Kiinnostavassa sovituksessa jokaisella instrumentilla on perusteltu tehtävänsä ja ne yhdessä muodostavat hyvänkuuloisen kokonaisuuden. Jos pianisti soittaa sointuja neljäsosasykkeellä, kitaristi voi esimerkiksi näppäillä, soittaa riffiä tai vaikkapa fillailla siellä täällä.
Tyylilaji: Tyylilaji on toki enemmänkin kuin vain sovituskeino. Sovittamisen lähtökohdaksi voitte hyödyntää tyylilajille tyypillisiä soittimia ja komppeja.

 

Yhteiskuntaoppi: Yrittäjyyskurssi

TEHTÄVÄ 1: TALOUDELLISET REALITEETIT (kesto noin 1 oppituntia)
  • Pohditaan ryhmissä, mikä kahvilan tavoitteena on: tuottaako se voittoa omalle opiskelijaporukalle vai lahjoitetaanko voitot esim. oppilaskunnalle vai jaetaanko voitot näiden kesken. Mistä saadaan alkupääoma (lainaako oppilaskunta vai laittaako jokainen kurssilainen omaa rahaa likoon). Vuosi yrittäjänä ohjelma on maksullinen. Miten kahvilan rahaliikenne hoidetaan turvallisesti? Minne varat siirretään? Ajatukset kirjataan oppimispäiväkirjaan.
TEHTÄVÄ 2: KAHVILAYRITTÄMISEN REUNAEHDOT (kesto 1-2 oppituntia)
  • Elintarvikkeiden myynnistä helppotajuisesti tästä linkistä:  
  • Pohditaan vakuutusasiat: koulupäivän aikana opiskelijat ovat vakuutettuina, mutta jos yritys toimii koko vuoden, kannattaa liittyä Nuori yrittäjyys -ohjelmaan, josta saa myös vakuutukset.
  • Pohditaan pienryhmissä kahvilassa tarjottavia tuotteita. Yllä olevasta linkistä löytyy ehdotuksia vähäriskisistä elintarvikkeista, joita saa valmistaa ja myydä ilman ennakkoilmoitusta ja hygieniapassin suorittamista. Mitä tuotteita tarjotaan sekä miten ja missä ne valmistetaan? Ajatukset kirjataan oppimispäiväkirjaan.
  • Mistä kahvilassa tarvittavat astiat ja laitteet tulevat  (suunniteltu kuvataidekurssin yhteydessä)? Pohditaan eri vaihtoehtoja ja listataan käyttöön tarvittavat välineet. Miten jätehuolto järjestetään? Koulussa se on helppoa, mutta ravintolapäivänä se on erikseen järjestettävä. Ajatukset kirjataan oppimispäiväkirjaan.
TEHTÄVÄ 3: TARVIKKEET JA HINNAT (kesto 1 oppitunti)
  • Tee ryhmäsi kanssa listaus siitä, mitkä tarvikkeet ovat välttämättömiä kahvilan toiminnan aloittamiseksi (elintarvikkeet, mahdolliset astiat ja laitteet, servietit, ohjelmaan liittyvät kulut, mainonta, muut tarvikkeet jne.) (KU-kurssin yhteistyö). Arvioikaa niiden hinnat.
  • Arvioikaa kahvilan alkupääoman tarve. Tehkää suunnitelma alkupääoman hankkimiseksi (omat rahat likoon, laina, lahjoitus?). Kerätkää yhdessä ideoita rahoituksen hankkimiseksi. Kirjaa suunnitelma oppimispäiväkirjaan.
  • Pohtikaa mahdollisia yhteistyökumppaneita: antaisiko vaikkapa paikallinen leipomo tuotteitaan edullisesti myyntiin? Jos tuotteet valmistetaan alusta saakka itse, tehkää tuotelista ja sopikaa, ketkä teistä ovat vastuussa tuotteiden valmistuksesta.
  • Hankinnoissa kannattaa huomioida kokonaisedulllisuus: edullista tuotetta ei välttämättä kannata lähteä hakemaan kovin kaukaa.
TEHTÄVÄ 4: TEHTÄVIEN JAKO (kesto noin 2 oppituntia)
  • Jaetaan kurssin opiskelijat pienryhmiin/pareihin, joista jokaiselle määrätään oma vastuualue liittyen kahvilatoimintaan. Eri tehtävät voivat kiertää eri päivänä eri opiskelijoilla, mikäli kahvilatoiminta jatkuu pidempään. Tehtävien jaossa kannattaa hyödyntää opiskelijoiden muualla hankkimaa osaamista (edellisen jakson vahvuuksien pohdinnan pohjalta). Ainakin alla mainitut kohdat tulee kattaa, mukaan voi tulla vielä muutakin riippuen kahvilan toimintamallista ja -ajasta.
  1. mahdolliset yhteistyökumppanit ja sopimuksien neuvottelu heidän kanssaan
  2. kahvilatilan rakentaminen, visuaalisen ilmeen toteutus (ks. KU-kurssi)
  3. kahvilatuotteiden hankkiminen / valmistus
  4. asiakaspalvelu, samalla sovitaan toimintamallit asiakaspalvelutilanteisiin
  5. budjettivastuu ja rahaliikenne, kirjanpito
  6. ohjelmavastaavat (ks. MU-kurssi)
  7. kahvilan markkinointi (ideointi ja toteutus, ks. ENA-kurssi)
  8. siivous ja jätehuolto
  9. dokumentointi
  10. työvuorolistojen tekeminen ja hallinnointi
  11. sijaisten rekrytointi: varajärjestelyt sairaustapauksien varalta!
Tehdään esim. Google Sheets -tiedosto, johon kirjataan kahvilan pitoon liittyvät eri työtehtävät ja työvuorot kullekin opiskelijalle. Tehdään ohjeisto sairauspoissaolojen ilmoittamisesta. Tiedosto tallennetaan ja jaetaan koko ryhmälle Google Driven kautta.


Tilaa: Blogitekstit (Atom)